Jännäristä apua jännittäjille

16.11.2016
Syksyinen kuva rannasta ja saunasta meren äärellä

Lähes kaikki jännittävät, ainakin joskus. On luonnollista jännittää uusia tilanteita, kuten esitelmien pitoa luokan edessä tai tavatessa uusia ihmisiä. Tärkeänä ennakoitu tilanne nostaa kehossa energiatasoja, saa elimistön valmiustilaan ja auttaa suoriutumaan. Pulssi kohoaa, hengitys tihenee, mutta myös suuta kuivaa ja ääni saattaa täristä. Jännittäminen voi aiheutua ongelmaksi, jos elimistön merkkejä tulkitaan negatiivisiksi tai jos jännitysoireet tuntuvat niin epämiellyttäviltä, että niistä halutaan eroon.  Jännittäjä saattaa myös ajatella, ettei jännittäminen olisi sallittua eikä se saisi näkyä ulospäin.

Nuorisoasema Klaaran psykiatrinen sairaanhoitaja Katja Hovinmäki on ohjannut jo vuosia jännittäjille suunnattua Jännäri-kurssia yhteistyössä Vaasan lyseon lukion kuraattorin Anu Ramsilan kanssa. Kurssilta haetaan välineitä tulla toimeen esiintymisjännityksen kanssa sekä varmuutta sosiaalisiin tilanteisiin. Kymmenen viikon mittaisella kurssilla työstetään oman jännityshistorian kautta itselle ahdistavien tilanteiden kohtaamiseen liittyviä pelkoja, harjoitellaan tunteiden sanoittamista ja pohditaan jännittämistä lisääviä tai helpottavia ajatuksia. Usein jännittäjä saattaa miettiä, että esimerkiksi luokkalaiset pitävät häntä nolona esiintymisjännityksen näkyessä ulospäin. Ajatusta kriittisesti tarkastelemalla saattaakin osoittautua, että ajatus ei pidä lainkaan paikkaansa tai se oli vähintäänkin liioiteltu. Luokkatoverit saattavat havaita virittäytymistä esitykseen, mutta he todennäköisesti suhtautuvat jännitykseen myötämielisesti. Ajatuksia työstämällä usein myös jännittäminen helpottaa, mutta sen voittamiseen tarvitaan myös jännittäviin tilanteisiin menoa, itsensä altistamista ja harjoittelua. Jännäri-kurssin kulmakiviä on toiminnallisuus. Kurssialiset harjoittelevat esitelmiä, rentoutumista ja uusiin tilanteisiin menoa. Omia mukavuusalueita on rikottu vaikkapa pulahtamalla avantoon.

Katja kertoo palaavansa vuosittain mielellään Jännäri-kurssin ohjaajaksi työparinsa kanssa. ”Ryhmämuotoinen toimintamuoto tuo vaihtelua omaankin työhön, mutta ryhmäläisiltä saatu palaute ja toiminnan vaikuttavuus vakuuttavat minut ryhmän hyödyllisyydestä kerta toisensa jälkeen”. Jännäri-kurssin vaikuttavuutta mitataan SPIN-FIN –mittarin avulla. Sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja sosiaalista ahdistuneisuutta mitataan itsearvioinnin avulla kurssin alussa ja lopussa. ”Pisteet laskevat, jännittämiselle haitallinen välttämiskäyttäytyminen vähenee ja suhtautuminen omaan jännittämiseen muuttuu,” Katja iloitsee. Hän nostaa esiin myös kurssin tärkeän voimaannuttavan tekijän: vertaistuen.

Vertaisryhmän tuki jännittävissä tilanteissa selviämiseen on merkittävää erityisesti nuoruudessa. Kiusatuksi tuleminen vahvistaa huonommuuden kokemusta ja saa usein peittelemään normaaleja jännittämiseen liittyviä reaktioita. Jännäri-ryhmässä jännittäminen hyväksytään ja toisten tarinoiden kuuleminen auttaa laittamaan omaakin jännitystä mittasuhteisiin. On lohduttavaa huomata, ettei suinkaan olekaan luokan ainoa jännittäjä saati punastelija, ja kuulla miten muut kertovat kurssin edetessä selviävänsä jännittävissä tilanteissa, kukin tavallaan.